Korvalalla pitkät perinteet matkailualalla

Suomen kuuluisa Rovaniemi - Petsamo reitti muotoutui kuhmuraisesta polusta vilkasliikenteiseksi Jäämerentieksi 1800- ja 1900-luvun kuluessa. Varsinaista maantietä rakennettiin katovuosien hätäaputyönä yli viidenkymmenen vuoden ajan. Maantien valmistuttua Sodankylään asti 1800-luvun lopussa, jatkui valtion ohjaama kestikievarijärjestelmä tälläkin tieosuudella. Noin peninkulman välein tuli löytyä kievari, joka majoitti, ravitsi ja tarjosi hevoskyytiä matkustajille.

Korvalan kruununmetsätorppa perustettiin v.1889 otolliselle paikalle Sodankylän maantien varrella, Kemihaaran kruununmaalla. Rovaniemen ja Sodankylän puolessa välissä, kauniin lampimaiseman ja Raudanjoen koskien tuntumassa olosuhteet kulkijoiden kestitsemiseen ja saunomiseen olivat ihanteelliset. Kievaritoiminta kävi luonnolliseksi lisäksi maatalon töille, tilan tuotteita tarjottiin pöydällä ja myös myytiin eväiksi matkailijoille. Kahdeksanhevosentalli antoi suojan matkailijoiden hevosille.

Nykyinen Korvalan isäntäperhe hoitaa matkailuyritystä jo kolmannessa polvessa. Vuonna 1911, seudun vanhimpaan sukuun kuuluva Juho Pekka Nampa ja vaimonsa Hanna ostivat Korvalan tilan. Namman esi-isä oli ensimmäisenä asettunut jo vuonna 1733 tälle seudulle. Kun Juho ja Hanna olivat muutamia vuosia aikaisemmin palanneet Amerikasta, he paneutuivat todenteolla kehittämään sekä kestikievaritointa että maataloutta, käyttäen hyväksi Amerikasta saatua kokemusta ja vaurautta. 1930-luvun vaihteessa kruununmetsätorppa muuttui itsenäiseksi perintötilaksi.

Sodan jälkeen v.1945 jouduttiin Korvalakin jälleenrakentamaan. Tällöin isännyyttä jatkoi tilan nuorin tytär Eliisi miehensä Kasper Näsin kanssa. Kasper rakensi oman sähkövoimalaitoksen Säynäjäjokeen ja aloitti ensimmäisenä bensanjakelun Rovaniemen ja Sodankylän välissä. He laajensivat matkailutoimintaa rakentamalla retkeilymajan sekä mökki- ja leirintäalueen sen ajan tarpeiden mukaan. Matkailukalastusta edistettiin monipuolistamalla Korvalammen kalakantaa ja uudessa päärakennuksessa pidettiin sekatavarakauppaa, leipomoa ja kahvilaa.

Nuorin poika Seppo Näsi tarttui matkailutoiminnan ohjiin v.1980 ja kymmenen vuotta myöhemmin vaimonsa Jaanan kanssa perinteinen peräpohjalais-kestikievarikulttuuria alettiin nostaa uudestaan esille. Yksi harvoista lapin sodassa polttamatta jääneistä peräpohjalaistaloista on varovasti restauroitu ja tarjoaa nykyisin upeat kokous- ja ruokailutapahtumatilat.

Korvalassa peräpohjalainen kulttuuri, talonpoikaishenki, omat pitkät perinteet, luonnonläheisyys ja kansainvälisyys ovat oleellinen osa tilan ilmapiiriä. Korvalaa ympäröi Lapin erämaa ja mahdollisuudet seikkailuun luonnon helmassa ovat hienot.